Tänään oli viimeinki aika syöpäpolilla, eli nyt tiedän tulokset. Tai ainakin osa niistä. Ei se nyt ihan nappiin menny...
Eli mulla on Hodginin tauti, tällä hetkellä stage III. (Ne luokitellaan asteikolla I-IV, joista I on vähiten levinny ja IV pahinta laatua...) Eli vähän huonoon suuntaan ollaan menossa. Saattaa vielä olla että se siirtyy IV-luokkaan, riippuen siitä mitä luuydinnäyte ja PET TT (tarkempi tietokonekerroskuvaus) kertovat.
Kasvaimia löyty nyt neljä, yksi soliskuopassa, toinen keuhkoportin imusolmukkeessa, kolmas oikealla välikarsinassa ja neljäs (joka ei ollut vielä 100 % varmaa) ois pernassa. Soliskuopan kasvaimen koko oli nyt yli 3,5 cm, eli se on kasvanu muutamassa viikossa yli sentin! Sais vaan alottaa hoidot mahdollisimman nopeesti! Muut näytti mun mielestä aika pieniltä (pyysin saaha itte kattoo), mikä on tosi hyvä juttu. :)
Hoidoista oli sen verran puhetta et nyt todennäköisesti alotetaan ABVD hoito, joka tällä tasolla kestää 6 kk. Aika pitkä aika, mut eiköhän se mee nopeesti. Täysin varmaa on et hiukset lähtee! Oon aina halunnu tietää miltä näytän kaljuna ;) Toivoisin et ois mielummin tää hoitovaihtoehto, eli et luokitus ei huononis, koska toisena vaihtoehtona on 6 kk BEACOPP hoito, jonka haittavaikutuksena on lapsettomuus ja riski sairastua leukemiaan... Lisäks jälkimmäinen on muutenkin haittavaikutuksiltaan rankempi.
Vaik toi nyt kuulostaa hyvin pahalta, niin onneks on kuitenki kyseessä parannettavissa oleva syöpä. Syöpäpolin sairaanhoitaja oli tosi rohkaseva ja jos nyt tulee toi ABVD hoito niin se ei kuulosta yhtään ylitsepääsemättömältä. Siin ollaan vaa joka toinen viikko tiputuksessa, joten pystyn elämään ihan normaalia elämää. :) Ei siis tarvitse linnottautua kotiin seuraavaks puoleks vuodeks. ;)
Lääkäri varmaan luuli et itken mun hiusten perään ku muuten vaa pillahdin itkuun ku se puhu siitä et ne hiukset lähtee ihan varmasti. Yritin kyl selittää sille ettei se hiustenlähtö mua niinkää haittaa. Satuin vaa sillä hetkellä kattelee porukoita ja miestäni ja rupes vaa itkettää ku mietin milt niistä tuntuu... Ei varmaan oo helppoo ku tietää et oma lapsi tai puoliso on sairas. Mut kuitenki postissa pitäs tulla Kelalta kirje et saan peruukin :) Tuntuu jotenki hassulta miettiä et koht ei oo tukkaa... Mun mies lupas kuitenki ostaa mulle vaaleenpunasen työntömitan et voin mittailla sit puolen vuoden päästä mun siilin kasvua (sen pitäs kasvaa noin sentti kuukaudessa, aika säälittävää! ;)).