Eli nyt on jo seitsemäs hoitokerta ohi, enää jäljellä on vain viisi!! :)
Eilen tarvittiin vaan kolme hoitajaa ja neljä pistosta että saatiin kanyyli... :) Kyl tää täst, kädet näyttää jo ihan narkkarin käsiltä. :D
Kertausharjotuskin suju tosi hyvin. Kukaan ei tajunnu, et mussa on jotain outoo, koska käytettiin siellä koko ajan pipoja. Eli sulauduin hyvin joukkoon ;) Vasta uimahallissa muistin, että oon syöpäpotilas, ku kaikki mummot ja lapset katteli kauhuissaan :D Paras oli sellanen pikkutyttö joka jäi suu auki kattoo sitä, et missä mun hiukset oikeen on!
Aattelin et tää mun sairastuminen vaikuttais paljon enemmän mun elämään. Nyt mul menee noin 3-4 päivää edellisestä hoidosta parantumiseen ja sit voin taas elellä reilun viikon ihan normaalia elämää. Oon jopa käyny kahdessa työhaastattelussa pipo päässä ja molemmista sain paikan ;)
Syöpäkorttia ei oo pahemmin tarvinnu käyttää. Koulussa jouduin sopimaan yhen pakollisen kurssin vetäjän kanssa poissaoloista ku pari pet -TT:tä sattuu luentojen päälle. Muuten oon sitten vaa jättäny suosiolla labrakurssit väliin, ku tuol yliopiston puolella ollaan aika nihkeitä noitten poissaolojen takia. Sinänsä vähän harmittaa et valmistuminen viivästyy puolella vuodella, mut sit toisaalta ei oo niin kova stressi noitten kurssien suhteen...
Koulussa käynti oon kieltämättä jääny vähän turhan vähälle. Viimesen puolentoista kuukauden aikana oon käyny tasan neljällä luennolla :D Mut aika usein poissaolon syyks on kyl tullu pahoinvointi. Tai ainakin yleinen väsymys...
Kaikkein pahimmat sivuvaikutukset noitten hoitojen suhteen onki toi pahoinvointi ja järkyttävä väsymys. Mut oon aatellu ittekseni et näin syöpäpotilaana teen kaikki kivat jutut ensin ja panostan sitten loppuvoimilla niihin vähän tylsempiin -jos jaksan. Muita haittavaikutuksia on välillä aivan järkyttävät mielialanvaihtelut... Mut onneks mun mies ainaki toistaseks kestää ne. :)
Mut eipä mulla tällä kertaa muuta! :)
Hyvää syksyä kaikille! :)
