maanantai 23. tammikuuta 2012

Kaljuudesta

On aika karua olla kalju. Ootan kyllä kovasti, että tukka kasvaisi takaisin. Ja niin oottaa mun serkun tyttökin (5 v.), koska "sit ku me mennään kesällä uimaan, niin mä en haluu et kukaan luulee sua pojaks". :)

Onneksi en oo koskaan pahemmin välittäny kauneusjutuista sun muista. Just kattelin, että meidän peilikaapin tavaroista puolet ovat minun ja puolet mieheni. Ja noin 90 % niistä minun kosmetiikkajutuista on saatu työn kautta! Oon aina ollu sellanen perusnätti. Ja intissä oppi hyvin olemaan meikittä. Tosin en oo koskaan pahemmin meikkaullutkaan, jos neljännen luokan tummansininen luomiväri-glitteri-kirkkaanpunainen huulipunakausia ei lasketa mukaan! ;) Ostin ensimmäisen meikkivoiteenkin vasta lukioikäisenä.

Mutta ei se sitä tarkoita, että olisin näyttänyt mieheltä tai rumalta! (Ainakaan toivottavasti! ;) ) Minulla on aina ollut pitkä tukka, muutamat asiakkaat kutsuivat minua elovena-tytöksi. Nyt onkin tosi hassua katsoa peiliin, kun sieltä tuijottaa vaan kalju takaisin. Mutta vielä oudompaa on katsoa valokuvia, joissa minulla on tukka. Välillä en meinaa tunnistaa niistä itseäni! Yks päivä muisteltiin mieheni kanssa mun tukkaa. Se oli pitkä ja aina tiellä. Ja aina märkä, koska se oli niin paksu, enkä koskaan jaksanut käyttää hiustenkuivaajaa! :D Mutta jos totta puhutaan, en yhtään muista sitä, miltä se tuntui tai miten edes laitetaan tukkaa kiinni.

On kauhean ristiriitaista katsoa muutenkin peiliin, kortisoni on tehnyt kasvoista aika turvonneet. Lisäksi ripsettömyys ja kulmakarvattomuus tekee ihmisen aika mitäänsanomattoman näköiseksi. Syöpäpolillakin kaikki ihmiset näyttää loppujen lopuksi aika samalta. Oonkin miettinyt, että mitäköhän ne uudet ihmiset, joihin olen kaljuna tutustunut, ajattelevat ulkonäöstäni. Välillä tekisi mieli huutaa väliin, et kyl mä olin ennen ihan nätti!

Onneksi mieheni jaksaa aina kehua sitä, kuinka kaunis olen. :) Ja oli ihana huomata, ettei kukaan ainakaan vielä ole sen takia minua vältellyt, että olen kalju. Kummipoikanikin (2 v.) vain kurkisti ensimmäisellä kerralla pipon alle, kokeili kaljua ja laittoi pipon takaisin päähän. Ja antoi lähtiessä pusun poskelle! :)

Hiukset ABVD-hoidon alussa.

Hiukset ennen BEACOPP-hoitoa lokakuussa.

Kalju esimmäisen BEACOPP-hoidon jälkeen.

1 kommentti: